Mirga haqaa argachuu mana murtii. DHIMMOOTA MURTIIN XUMURA ARGATAN (RES .

Mirga haqaa argachuu mana murtii Kana jechuun gaaffiin mirga wabii dhiyaatee 1. Dhimmi hojiirra oolmaa mirga waraabbii gaaffii guddaa kaasisaa jira. murtiidhaan furmaata argachuu danda’an yoo ta’an iyyuu; mana murtii kamtu dhimma kana ilaaluudhaaf dandeettii seeraa qaba kan jedhu gaaffii dursa deebii barbaaduudha. MAALUMMAA MURTII MANA MURTII Hogbarruuwwan, guuboo jechootaa fi seerotni rogummaa qaban tokko tokko jecha ‘murtii’ jedhuuf hiikkoo yoo kennan ni mul’ata. Humnootni tika mootummaa mirga namooma bilisaan yaada ofii ibsachuu ukkaamsuuf jecha jeequmsa fayyadaman. MURTII MANA MURTII WALIIGALA FEDERAALAA DHADDACHA ta'uu ijoo dubbii ragaan mirkanaa'e ta'uu ibsuun bu'uura labsii lafa baadiyyaa lakk 130/1999 tiin Qonnaan bulaan mirga abbaa qabiyyee qabu sababa idaa of irraa qabuun The Oromia Supreme Court is the Ethiopian Federal Supreme Court department based in Oromia Region. Waa’ee qulqulleessa qabeenya waldaa fi mirga liqeessitootaa irratti hubannoo qaban ni tokko malee, eegumsa seeraa argachuu qabu. 26). Namni tokko qabeenya horachuuf mirga akka qabu heericha irraa ni hubatama. Abbaan seeraa kun yeroo mana murtii keenya turanitti hojii kenninsa tajaajila abbaa seerummaa si'aayinaa fi miira tajaajiltummaa ol'aanaadhaan tajaajilaa turan. 3 Qaamoleen haqaa gocha daldala VHHUDD DODD WR¶DQQRR MDOD RROFKXX IL VHHUXPPDD gochichaa qulqulleessu un, himannaa mana murtiitti dhiyeessuu fi murtii saffinaa fi qulqullina qabu kennuun JRFKD GDOGDOD VHHUDD DODD WR¶DWX mana murtii fi dhimma seeraan ilaalamaa jiru irratti argamuun komii isaanii seera biyyoolessaa fi dirqama mirga namoomaa kan addunyaa waliin walbira qabanii argachuu, fudhachuu fi qabaachuu mirga namoomaa ilaalchisee yaadolee fi qajeelfamoota haaraa burqisiisuu, irraatti mari’achuu fi akka fudhatama argataniif #Dhimmootni Hariiroo Hawaasaa Akka Mormii Sadarkaa Duraatti Ka'uu Danda'an Maal Fa'a? Vs Murtiilee Dh. 5 Poolisiin ajaja manni murtii irra deddeebiin dabarse hojiirra oolchuu dhabuun isaa rakkoo cabiinsa seeraa kan agarsiisu qofa osoo hin taane, sirna haqaa tuffachuu waan ta’eef furmaata hatattamaa argachuu qaba. 2,2014)""""" Akkuma beekamu aadaa Oromoon jaarsummaan waldiddaa hiikuuf qabu deebisuudhaaf labsii 240/2013 fi danbii hojiirra oolnaa labsichaaf bahe lakk. B. Kanaaf ‘ICC’n kan hundaa’eefi hojjachaa jiru haqa dhala namaa sadarkaa Addunyaatti dabeef osoo hintaane, hoggantoota Afrikaafi biyyoota guddachaa jiran kanneen biraa ittiin adamsuuf akka ta’e yaadni gama hoggantoota Afrikaatiin dhihaatu dhugummaa kan qabu ta’uu kan madaaluu fi sadarkeessuu, shakkamaa to’annoo jala oolchuu, mirga wabii nama to’annaa jala ooleerratti murtii/yaada kennuu fi kkf dabalachuu danda’a. LLM) Obbo Tacaan Margaa (LL. LLM) hojjettoota bulchiinsaa hin taane mirga hojjettoota mootummaa biroo seera siiviil sarvisiitiin tumame gadi ta’uu akka hin dandeenye ibsamee jira. Dambii Kaffaltii Tajaajila Abbaa Seerummaa Manneen Murtii Mootummaa Naannoo Oromiyaa Murteessuuf Qophaa’e, Lakkoofsa 08/ 2016. mhaagj. Sanada sobaatiin akkaawontii Baankii Daldala Itoophiyaa Gamtaa Afrikaatii maallaqa baasuuf yaaluu isaaniitiin kan shakkaman Luba Balaay Mokonnoniifi shakkamtoota biroo lama irratti guyyaa himata qallaba walfakkaataa ta’e karaa itti argachuu danda’an mijeessuu fi tilmaamamummaa murteessa qallaba daa’immanii dabaluu ykn guddisuu dha. [1] Waan ta’eef yeroo ammaa kana gama tokkoon mirgi abbaa qabiyyummaa lafa baadiyyaa mirga murteessaa fi isa mirgoota biroo qonnaan bulaan keenya qabuuf kan bu’ura ta’e ta’uu isaa irraa kan ka’e, gama biraan immoo hubannoon seera Mana Murtii Aanaa Kofalee/Kofale Woreda Court; Fuulli kun tajaajila A/Seerummaa Manni Murtii Aanaa Kofalee kennu dhaqqabamaa taasisuuf milkaa'ina g 10/09/2022 . Qabxii 9 Tajaajilli Abbootii Alangaa Kiraawon himannaan yakkaa shakkamaa kana irratti dhiyaate waan qabatamaa jiru waan ta’eef mirga murtii haqaa argachuu akka qaban qaamota ilaallatu mara yaadachiisu 7. Manni murtii sadarkaa duraa Federaalaa dhaabbatni APAP kan himachuu qabu waarshaa faalamaaf sababa ta’e dha malee abbaan taayitaa naannoo dhimma kanaan himatamuu hin qabu kan jedhuun galmicha cufeera. galmee 208865 ta'e irratti gaafa 29/6/2014 namni qabiyyee lafa mana jireenyaa waldaaf kennamu fudhachuuf qophaa'ee eeggachaa jiru hojiif iddoo biraatti yo jijjiirrate lafa mana jireenyaa sana argachuu hin danda'u jechuun akka hin danda'amne murtii Itti fufuun deebi kennaan murtii kenname mormuun Dhaddacha Ijibbataa Mana murtii waliigalaa naannichaatti iyyata ijibbaataa dhiyeessee manni murtichaa bitaaf mirga erga walfalmisiisee booda murtii mana murtii jalaa diiguun himatamaan yakka A/Alangaa himata irratti dhiyeesse raawwachuun isaa mirkanaa’e jira . Mirgi wabii kan gaafatamu:- 1ffaa, Namoota Ajaja M/Murtii malee, to’atamanii osoo M/Murtii hin dhiyaatiin jiran bu’uura s/d/f/y/) keewwata 64 tiin Mirgi wabii akka eeggamuuf gaafachuu ni danda’u. M. Rogeeyyiin ammoo dhimma kanarratti seera haaraatu barbaachisa jechuun duula gaggeessaa jiru. Sana booda akkuma baratame komishinii poolisii Oromiyaatiif kennan,'' jedhan Obbo Tuuliin. 1064/2010 Boordii Hojjetaa fi Hojjechiisaa bu’uura Labsii Lakk. qaamoleen dhimmotuma murtii mana murtiin murtaa’uu danda’an irratti seeraan aangoo abbaa seerummaa fudhatanii jiran35 Mana Murtii Bulchiinsa Hojjetoota Mootummaa Federaalaa Labsii Lakk. BBC’n wixinee seeraa kana argateera. 10/2014 qabu yeroo ammaa hojii irra jira. Dambii Manneen Murtii Aadaa Naannoo Oromiyaa Lak 10. Ta’us garuu biyyootni tokko tokko mootummaa karaa seera Haaluma kanaan, dhimmoota tarsiimowaa manneen murtii keenya ta’uun waggoota lamaan asitti irratti hojjetamaa jiran 1ffaa: Qulqullina Tajaajila Abbaaseerummaa Fooyyessuu, 2ffaa Dhaqqabamumma, si'oominaa fi Bu'a Kayyoo hundeeffama mana murtii galma hin gahu, manni murtii ni kufa. M-Lakkoofsa Galmee Mana Murtii INSTIITIYUTII LEENJII OGEESSOTA QAAMOLEE HAQAA FI QO’ANNOO SEERAA OROMIYAA. 4 Murtiin xumuraa dhimma tokko irratti mana murtii murtiin dursee dhimma falmiif sababa ta’e irratti kenname dhimmicharatti mirga bu’uuraa Barreessa murtii biyya keenyaa sirritti xiinxaluufi madaaluuf duraan dursee barreessii murtii sirna ‘Common Law’ fi ‘Civil Law’ keessatti maal akka fakkaatu fi qajeeltoowwan barreessa murtii maal akka ta’an ilaalluun barbaachisaadha. Himata Mana Murtii Fi Dhaabbilee Amala Mana Murtii Qaban Biroo Addunyaa Hidhamtoonni siyaasaa Oromoo Walloo ammallee murtii haqaa dhabuun mana hidhaa keessatti rakkoo addaa addaaf saaxilamaa jiru jedhame. Murtee mana murtii waliigalaa akka kabajaniifi sirna haqaa Singaappoor irratti garuu amantaa akka hin qabaanne ibsa baasaniin beesisaniiru. Mana Murtii Bul/Mag/Baabbilee Sirna Galmeessa Siviilii Lafa Qabsiisuu Keessatti Gahee Mana Murtii • Seerota (Labsii Dambiiwwan fi Qajeelfamoota) galmeessa Ergamni Mana Murtii Ol’aanaa bu’uurumaan Mana murtii ol’iyyannoo dhagahuu ta’e hir’ina yookiin dogoggora seeraa yookiin ijoo dubbii walumatti hir’ina Murtiin Mana Murtii jalaa qabu ol’iyyannoo dhaan ilaalee 03/10/2022 . 4. Oollaa isaanii waliin daangaa irratti waldhabanii walii galuuf rakkatanii akka turan himu. Sirni HaqaYakkaatis ida’ama duudhaalee Heeraa, qajeeltoowwan bu’uura qabiinsa mirgoota namoomaa, SY, SDFY, Imaammata yakkaa, Sirna caaseffama, hariiroo fi Mirga kalaqa sammuu: Aangoo manneen murtii Falmii Qabeenya Kalaqa Sammuu -----106. This regulation provides definitions and establishes procedures for customary courts in the Oromia Manni murtichaa murtii mana murtii olaanaa Federaalaatiin kenname cimsuun iyyannoo mirga wabii isaanii kufaa akka ta’e kan itti murtaa’e Obbo Taayyeen, ‘Baayyee Galatoomaa’ jechuun gara mana hidhaa Qaallittiitti deebi’an. 30/2013 Barreessitootni:- gocha yakkaatiin shakkaman seeratti dhiyeessuun murtii saffisaa Alangummaa raawwii caalmaa qabu kennuun sirna haqaa amantaa uummataa horate uumuu dha. RAGAA SOBAA FI HAALA ITTIIN TO’ATAMU •••• Rakkoowwan yeroo ammaa sirna haqaa keenya Mana Murtii A/Cooraa. Hacaaluu Hundeessaan booda hokkora dhalatee walqabatee hidhaman gariin manni murtii mirgi wabii isaanii akka eegamuuf daawwachuun daataan walitti qabame. DHIMMOOTA MURTIIN XUMURA ARGATAN (RES eeguu ykn kabajuu qaba jechuudha. Kabaja Guyyaa Dubartoota Addunyaa (March 8)-----(Bitootessa 14,2016 MMWO, Finfinnee) Guyyaan dubrtoota Addunyaa (March 8) n sadarkaa Mana Murtii Waliigalaa Oromiyaatti gamoo Mana Murtii Waliigalaa Oromiyaa ijaaramaa jiru irratti bakka hojjattoonni dubartootaa Mana Murtii Waliigalaa Dhaddacha Giddu Galeessaa fi keessummooni afeerraan Sirna Hooggansa Hojjettoota Bulchiinsaa Mana Murtii: Haala Qabatama Naannoo Oromiyaa Qorataa: Obbo Azzanee Indaalammaa (LLB. ragaa qabatamaa fi dhugaa hin taane ta'ee falmmii seeraa irratti mirga hin mallee of gonfachiisuuf ykn nama biraa gonfachiisuuf ykn itti gaafatamummaa jalaa of baasuuf ykn kan biraa baasuuf kan dhiyaatuu dha. Qabxii 9 Hiree Waaqjiraatin Finfinnee, Fulbaana 07/2023 – Biyyi tokko ‘Biyyadha’ jedhamuuf wantoota afur qabaachuu akka qabdu sadarkaa idil addunyaarratti kan irratti waliigalamee fudhatama argatedha. Hanqinaaleen kenniinsa tajaajila manneen hojii keessatti mul’atan kun sadarkaa mana hojii, hooggansaa fi siivil sarvaantii naannichaa biratti kan calaqqisuudha. M) Gulaaltota: Obbo Dobee Dhaabaa (LLB. pdf), Text File (. Dhiifama akka tooftaa haqaa ce’umsaatti hojiirra oolchuuf carraa dhabuun hojiin dhugaa jiru ifa baasuu ulfaataa taasisa 3. Malli haqaa ce’umsaa biroo hojiirra akka hin oolle taasisa 2. Ibsa odeeffannoo dhuunfaa I/G waajjiraalee sirna haqaa----- 40 Gabatee -4 yookiin himataatti goree mormachuufii mirga dandeessisu qabu. Hanqina dandeetii, Kiraasassaabdummaa fi kaka’umsa hojii dhabuu fi hojimaatni iftoominaa fi itti gaafatamummaa cimuu dhabuu Manni murtii Waliigalaa aangoo sadarkaa jalqabaa fi ol’iyyannoo qaba (labsii lakk. 2. Caffee yaa’ii Gadaarratti argamanii murtii kennuudhaan hojiidhaan ofqaru. Kanaan wal- Manni Murtii Waliigalaa Federaalaa Itiyoophiyaa mirga wabii Ministeera Nagaa Mootummaa Duraanii, Obboo Taayyee Danda’aa yeroo biraatti dabarseera. 72/1995 kwt 15 (1) moo Labsii Misooma, Eegumsaa fi Itti Seensa waligalaa; Namni himatame akkuma nama kamiyyuu mirgoota daangaa seeraa keessatti kabajameef qaba. 5 Seensa waliigalaa Qabeenyoota hojiiwwan eegumsa argachuu qaban adda baasuun hubachuu dhabuu ni jira. Aadde Sintaayyoon, xalayaan wabii bahiinsa Obbo Taayyeef mana murtiif Inistitiyuutii Leenjii Ogeessota Qaamolee Haqaa fi Qorannoo Seeraa Oromiyaa Raawwii Murtii Hariiroo Hawaasaa fi Mirga Dursaa: Mana murtii aangoon raawwachiisuu bakka bu’ummaan kennameef . mirga ofibsuu kan uggurani dha. Akkasumas, Labsiin Haasawa Jibbinsaa fi Odeeffannoo dharaa Mana Maree Federaalaan Bitotessa keessa labsame, namoonni mirga bilisaan ofibsuu shaakaluu isaaniif yakkamoo isaan taasisa. Manni murtii a, ummataa fi namoota dhuunfaa mirkaneessuu keessatii gahee olaanaa qabaata. Isaan kunniiin hin jiran taanaan ammoo, A. Dhaddachi ramaddii Lidataa Mana Murtii Olaanaa Federaalaa dhimma gaaffii mirga wabii fi mormii sadarkaa dhihaate akkasumas dhimmoota kaan ilaaluuf ALI gaafa 01,09,2016tti beellama qabateera jedhan. Hawaasni dhimmootuma xixiqqoo qabatee hanga oliitti deemaa ture. Dhimma hariiroo hawaasaa murtii/ajaja dhumaa kenname irratti gareen komii qabu ol'iyyannoo isaa foormii,qabiyyee fi ulaagaa seeraa akkaataa seera deemsa falmii hariiroo hawaasaa keewwata 327 fi 320(1)(2)tiin guutee qophaa'e dhiheeffachuu qaba. Duudhaalee (Core Values) #Dhaddachi ijibbaata mana murtii waliigala federaalaa Jildii hin maxxanfamne lakk. Manni murtii aadaa kun dhimmoota maatii (siviilii) hunda ilaaluu danda’a. 23,2015""""" Abbaa seeraa mana murtii aanaa keenyaa kan turan aadde Mitikkee Magarsaa jijjiirraadhaan mana murtii keenyaa deemanii jiru. Maddi tokko malee, eegumsa seeraa argachuu qabu. Kanaaf hawaasa #Dhaddachi_Ijibbaataa_Mana_Murtii_Waliigalaa_Federaalaa_Jildii 10ffaa lakkoofsa galmee 48048 ta'e irratti "qabeenya dhaalchisaan imaanaadhaan nama bira akka turu taasise yookiin qabeenya imaanaadhaan akka Bulchu yookiin Namni mirga itti fayyadama qabiyyee lafa baadiyaa qabu ragaa qabiyyee isaa galmaa‘ee jiru argachuu yookiin beekuuf mirga qaba. Bakka baajatni gahaa ta‘e hin jirretti, lakkoofsa manneen murtii, abbootii seeraa fi hojjettoota biroo dabaluunii, fi leenjiiwwan barbaachisoo ta‘an kennuun hin danda‘amu. 1. Dhimmootni RTD dhaan ilaalaman mirga of irraa ittisuu shakkamaa kan hin sarbine ta’uu seerotaa fi Murtii dhaddacha Ijibaataa Mana Murtii Waliigala Federaalaa Jildii DODDWR¶DWDQ hojiirra oolchan keessaa tokko qaamolee haqaa ti . 3. Ofii mirgi lubbuun jiraachuu yoom mulqama? Manni murtichaa murtii mana murtii olaanaa Federaalaatiin kenname cimsuun iyyannoo mirga wabii isaanii kufaa akka ta’e kan itti murtaa’e obbo Taayyeen, ‘Baayyee Galatoomaa’ jechuun gara Dhaabbatni mirga namoomaaf falmu Aministii Internaashinaal naannoo Amaaraa kamapiiwwan afur keessatti namootni kumaan lakkaa'aman Fulbaana 28ti kaasee jumlaan hidhaaman akka gadhiifaman gaafate. Kanaan booda hanga murtii Akkaataa Argannaa Mirga Abbaa Qabiyyummaa Lafa Baadiyyaa Naannoo Oromiyaa: Seeraa fi QabatamaSeensaLafti baadiyaa Itiyoophiyaa qabeenya gamtaa ummata biyyattii erga ta’e waggoottan dheeraan lakkaa’amaniiru. Yeroon kuniis namoota bakka itti qabamanirraa gara mana murtii geessuudhaaf tilmaama sirrii ta’een yeroo fudhatu hin dabala-tu. Maalummaa mirga namoomaa Sirna Hooggansa Hojjettoota Bulchiinsaa Mana Murtii: Haala Qabatama Naannoo Oromiyaa Qorataa: Obbo Azzanee Indaalammaa (LLB. Manneen murtiis kaayyoo kana gal. . Miseensonni Waldaa nama waan ta'aniif akkaataa heerichi beekamtii kenneen qabeenya Qulqullinaan dhiyeesudhaan falmamee murtii haqaa argachuu Tumaalee seera deemsa falmii yakkaa fi heera mootummaa yommuu sakattaanu, mirga wabii eeguun wal qabatee adda durummaan kan aangeffame Mana Murtii ta’uu hubanna. 09/09/2022 . Haalli isaanii warra biyya bulchuu ykn qondaaloota Gadaa wajjiin walitti hidhataadha. Baajata Mana Murtii Dabaluu12 Yaadni kun rakkinni mana murtii inni guddaa hanqina baajataati kan jedhu irraa ka‘a. 28/1 . Manni Murtii Haqaa Idil-addunyaa (International Court of Justice)n kan (yeroo tokko tokko Mana Murtii Addunyaa jedhamu) falmii mootummoota gidduu jiru irratti murtii kenna malee namoota dhuunfaa Gochaan ajaja mana murtii malee nama ajjeesuu (extra -judicial killing)n hangafa mirga namoomaa kan ta'e sarbuudha jedhu ogeeyyiin seeraa. Dhaddachi ijibbaataa mana murtii waliigala Federaalaa lakk. Mana murtii waliigalaatti dhimmoota muraasarraa kan hafe inni kaan oliyyannoodhaan ilaalama ture. Namootni hidhaa Manni murtii Indiyaa gaa'ela keessatti quunnamtiin saalaan humnaan godhamu gudeeddii miti jedheera. Gaaffii mirga wabii bu’uura SDFY kw. Hirmaannaa 4. Jeeqa Kallattii (Direct Contempt):Sirna seeraa kana jalatti jeeqni kallattii gocha dhaddacharratti ykn naannoo dhaddachaatti idoo A/seeraa arguu fi dhagayutti harkaa fi harkaatti raawwatamu ilaallata. Mana murtiitti Naannoo Oromiyaa dabalatee naannolee arfan kana keessatti sarbamoonni mirga namoomaa kanneen akka hiraarsuu, jumlaan hidhuu, ajaja mana murtii malee mana hidhaa tursiisuu, haleellaa saal-qunnamtii . Haa ta’u malee, qondaaltonni ABO hidhamtoota sirna tika nageenya mootummaa ta’anii hafaniiru. Fakkeenyaaf labsicha keessatti qabeenya socho’uuf hanga qarshii kuma 30, kan hinsochoone ammoo hanga 2. Rakkina kana furanii mana ijaarrachuun ni danda’ama. Obbo Taayyeen gaaffii mirga wabiitiin walqabatee murtii Manni Murtii Olaanaa Federaalaa kanaan dura dabarse mormuun gara mana murtii Waliigalaa Federaalaatti iyyataniiru. M) Obbo Rattaa Baqqalaa (LLB. 1156/2011’n Manni Murtii Aadaa akka mana murtii seeraa ykn idileetti ilaalamuu qaba jechuudhaan dhiyeessu. Mirgoonni kunneen ittisa yakkaa, tumaa hariiroo keessatti ibsamu kaase. (kewt. G. Himatamaan ragaa ittisaa dhiyeeffateen ofirraa Namni kamiyyuu mirga hojjechuu, hojji filachuu, hojjii keessatti haala mijuu argachuu fi hojii dhabuu irraa egamuu ni qaba. Sirni kenniinsa murtii sirna idilee osoo hin ta‟in aangoo Mana Murtii tiif seeraan kenname “summary power” jedhamuun adabbiin battalumatti kennama. galmee 208865 ta'e irratti gaafa Koomishiniin mirga namoomaa fi angawootni biroon mana hidhaa Maa’ikalaawii daawachuudhaan haalli hidhaa akka isaan yaddesse waltajjii ifa fi yaroo qunnamtii dhunfaatti ibsanii jiru. org “Law, the highest product of human mind:” Cisero. Hojjettoonni mootummaa kana akka nuuf hubatu barbaanna. Dhimma Namni(shakkamaan) kamiyyuu too'annaa jala jiru tokko sa'aatii 48 keessatti Mana Murtii dhihoo jirutti mirgi wabii akka eegamuuf gaafachuuf mirga qaba. Garuu magaalotni beenyaa kaffalanii lafa qopheessuurratti hanqina qabu. Kanaafuu, daa'imni hin dhalanne mirga dhaala argachuu wabii seeraan tumame hin qabatu. Gurmaa sirna haqaa seera aadaa dhugaafi haqa baasuu irratti fooyya’aa ta’eefi hariiroo hawaasummaa ️Dirqamoota mirga wabii keessatti mallatteeffaman keessaa tokko guyyaa beellamaatti sa’aatii dhaddachaa kabajanii mana murtii dhiyaachuudha. Walta'insa Idil-addunyaafi Shakkamtoota Dabarsanii Walii kennuu (Mutual Legal Assistance and Extradition Treaty (MLA)) tibbana biyyoonni 70 ta'an walii mallatteessaniiru. Namni ragaa dogongoraa galmeesse yookiin ragaa qophaa’e balleessee argame seeraan Inistitiiyuutii Leenjii Ogeessoota Qaamolee Haqaa Fi Qorannoo Seeraa Oromiyaa 2005 vi (D) Yakkoota Qulqullummaa fi Bilsummaa Qaama Saalaa daa’immanii Irratti Raawwataman Hidhamtoonni Siyaasaa Oromoo Walloo mana hidhaa Kamiseetti hidhamanii jiran murtii malee waggaa sadiif mana hidhaa jirra jedhu. Akkuma mana murtiitti dhiyaateen, yakka itti shakkameef sababni gahaan hidhaadhaaf isa geessisu jiraachuunsaa addaan bahee akka ib- 1. Manni Murtii Waliigalaa Oromiyaa hawaasa manneen murtii Oromiyaa fi hawaasa Naannoo keenyaa maraan baga bara haaraa nagayaan geessan jechaa barri haaraan 2015 kan nagaa,kan Mirga wabiin walqabatee sirritti itti qophaayuun waan mana murtii amansiisu dhiyeessuu irratti laaffisuun faaydaa hinmallee argachuuf abbootii alangaa tokko tokko biratti ni muli’ata. 7 Gareen kaanis, Manni Murtii Aadaa kun mana murtii seeraa ykn mana murtii idilee otuu hin taane jarmiyaa aadaa irratti hundaa’ee wal dhabbii hawaasa keessaatti uumamu bifa al-idilaa’aa ta’een /informal traditional dispute resolution tribunals Mana murtii federaalaas mirga wabii sana cimseefi. Qabxii 8 Namni kamiyyuu mirgoota heeraan yookaan seeraan isaaf kenname cabsuudhaan waan isa hubu hundumaa irraa karaa mana murtii yookaan yaa’ii biyyaa eegumsa argachuuf mirga ni qaba. Adeemsi haqaa ce’umsaa kan danda’u caalaa ta’uu danda’a; 4. Kaayyoon kutaa kanaas qabxiilee kana dursa ilaalluun kutaa itti aanuf bu’uura kaayuudha. Haaluma kanaan, qaamoleen haqaa, gocha daldala seeraan alaa to’annoo jala oolchuu fi seera Haati Manaa Obbo Taayyee Danda’aa har’a kan Wixata darbe Dhaddachi Mana Murtii Walii Galaa Federaalaa mirga wabii akka argatan murteesse utuu Qilinxoo hin bahin Mana Murtii Aadaa Oromiyaa Hundeessuufi Beekamtii Kennuu . Keessumaa aangoo bal’aan sadarkaa mana murtii olaanaatti tuulameeti kan ture. Tokkummaa Yaada himannaa dirqiin gudeeduu lama irratti kenneef, abbaan seeraa olaanaa mana murtii waliigalaa Indiyaa saffisaan akka hojii gadhiisu iyyannoon biyyattii keessatti baayyachaa jira. 14 1. [1] Kana jechuun qabeenyi kun hin gurguramu hin jijjiirramu; mirgi abbaa qabeenyummaa isaas haala kamiinuu qaama sadaffaa Obbo Solomoon Araddaa abbaa seeraa Mana Murtii Biyyoota 190 keessaa sagalee deeggarsaa biyyoota 97 argachuu wanti manni murtii kun ilaalu dhimma keessoo dhaabbatichaa mirga Saamraawiit Girmaatiin . 23 Dhimmi yakka nama yakka raawwate Sirna Wal-dhabdeen Investimantii ittiin Hiikkaamuu fi Aangoo Mana Murtii • Qaama aangoo abbaa seerummaa qabu biratti dhiyaachuun mirga haqa argachuu kan qabu ta’uu akkuma eegametti ta’ee, hojii investimantiitiin wal-qabatee wal- dhabdeen investaraa fi mootummaa gidduu ka’u kamiyyuu marii fi wal-ta’insaan kan hiikkatu ta’a. Mana Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa. Keessumaa dhimmoota gaa’elaafi maatiif xiyyeeffannoo kennee hojjeta akka jirutu himama. Murtii kanaanis mirga himatamuu dhabuu pirezidaantii duraanii akka Doktar Biqilaa: Hojjetaan mootummaa Oromiyaa yoo xiqqaatee xiqqaate mana jireenyaa tokko argachuuf mirgisaa eegamaadha. Sababa maatiin waldiiguun ammoo ijoolleensaanii karaarratti hafu. Kunis kan ta'e erga Manni Murtii Olaanaan biyyatti murtee Roe v Wade kan waggaa 50 ture Haguuggii Seeraa Abukaatoo Ittisaa Sadarkaa RDFI tti jiru Mirgi abukaatoo ittisaa argachuu kallattiin fi alkallattiin heera mootummaa RDFI keessatti haammatamee jira. Mirga Murtii Bulchiinsaa Argachuu 4. Akkaataa labsii fi danbii kanaatti,adeemsa jalqabaatiin ,jaarmiyaan aadaa akkaataa aadaatiin waldiddaa hiikaa InIStIItIyuutII LeenjII OgeeSSOta QaamOLee HaQaa fI QO’annOO Seeraa OrOmIyaa Waa’ee sababoota waldaan aksiyoonaa fi waldaan dhuunfaa karaa mana murtii fi karaa sirriin manneen murtii biratti madaaluu qaburratti hubannoo ni dabalatu. Unka guutuuf ykn Manni Murtii Waliigalaa Federaalaa Itiyoophiyaa mirga wabii Ministeera Nagaa Mootummaa Duraanii, Obboo Taayyee Danda’aa yeroo biraatti dabarseera. Ij. Under Proclamation No 46/2001, Article 65(1–2), the Supreme Court alongside 09/02/2022 . Yakki Obbo Taayyeen ittiin himatamaa jiran mana murtii fi dhimma seeraan ilaalamaa jiru irratti argamuun komii isaanii seera biyyoolessaa fi dirqama mirga namoomaa kan addunyaa waliin walbira qabanii argachuu, fudhachuu fi qabaachuu mirga namoomaa ilaalchisee yaadolee fi qajeelfamoota haaraa burqisiisuu, irraatti mari’achuu fi akka fudhatama argataniif waayee mirga jiraataa ibsu akka kennamuuf, sirnaan yoo sgaafate, ni kennamaaf. Manni-Maree Bakka Bu'oota Uummataa Itoophiyaa Yaa Mana Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa www. Mana murtii idiileedhaan alas mana murtii aadaa fi manni murtii amantiis akkaatuma walfakkaatuun heera mootummaadhaan beekkamtiin kennameefi jira. Bakka aadaafi amantiitti argamanii sirna qalbifatu. “Maatiin mana murtii deemee yeroo waldiigaa oolantu jira. Itoophiyaan garuu hanga 4. Manni murtii dhimma kana yeroo biraatti dabarsuun isaa torban keessatti yeroo lammataati. an gahuuf dirqama falmii dhihaatu bifa kanaan to’achu ykn qajeelchuu Kanaaf qaamni mootummaa karaa seera qabeessa ta’een qabiyyee kana hin kennineef waan ta’eef lafa kana gadi haa lakkisan jedhee murtii mana murtii jalaa diiguun 3) MMO - Mana Murtii Ol’aanaa 4) MMW- Mana Murtii Waliigalaa Oromiyaa 5) RDFI- Heera Rippabiliika Dimookiraatawaa Federaalawaa Itoophiyaa 6) KFMMG-Konveenshinii Farra 3) MMO - Mana Murtii Ol’aanaa 4) MMW- Mana Murtii Waliigalaa Oromiyaa 5) RDFI- Heera Rippabiliika Dimookiraatawaa Federaalawaa Itoophiyaa 6) KFMMG-Konveenshinii Farra Malaammaltummaa Mootummoota Gamtoomanii 7) S/Y-Seera Yakkaa 8) S/D/F/Y-Seera Adeemsa Falmii Yakkaa 9) L. Bakka warrii Gadaa itti murtii seeraa kennan, dubbii gosaa ilaalanfi marii godhanitti argamanii irraa baratu. Eenyutu iyyata raawwii dhiheeffachuun mirga ykn murtii abbaa idaa irratti isaaf murtaa’e harka isaa itti galfatu ykn Mana Murtii Federaalaa Sadarkaa Jalqabaatti dhaddachi ramaddii Araadaa gaafii mirga wabii galmee qorannoo duraa Obbo Jawaar Mahaammad fa'i irratti dhiyaate kuffise. Hundaa’uun mana murtichaa faayidaa olaanaa kan qabu yoo ta’u, hojiiwwan milkaa’oo mootummaan naannoo Oromiyaa baran hojjete keessaa isa ijoo ta’uudha Pirezidaantiin Bulchiinsa Mootummaa Naannoo Oromiyaa Shammarree ganna 28 miidhaa saalaa irraa hafte Kaaba Itoophiyaa, Naannoo Tigraay, magaalaa Maqalee Wiirtuu Leenjii Tola-ooltummaa Soorata Qophheessuu Dubartootaa suuraa Adoolessa 2, 2023 fudhatame. Hundeeffama Mana Murtii Aadaa (Gur. LL. Kana hambisuuf manni murtii aadaa kun shoora olaanaa murtii federaalaa fi Naannoolee akka hundeeffaman ni ibsa. Akkasumas murtii manneen murtii hawaasummaa Mana murtii keessatti ,Seerri itti gaafatamummaa miidhaa otoo waliigalteen hin jiraatiin qaqqabuu, kutaa seeraa gaffiin baay’ee falmisiisaan fi walxaxaan itti ka’uudha. Kabajaan Kunuunfamuu Jiraattonni martuu, ulfinna namoomaa argachuu fi kabajaan kunuunfamuuf mirga qabaachuun isaanii sirritti hubatamee, hojjattootaa fi tajaajiltoonni mana kunuunsaa fi edoo waldhaansa fayyaa marti mirga jiraataa kabajuu qabu. 5. Mirga Odeeffannoo Argachuu Jiraattonni martuu, hennaa mana kunuunsaatiin fudhataman, mirgi seera kanaan labsame kun guutuun -guututti akka eegamuuf itti himamee; mirgi seera kanaan wal-simatuu marti akka eegamuuf dabalataan ibsamuufii qaba. Namni kamiyyuu, utuu addaan hin qoodamin, hojii wal-fakkaatuuf mindaa qixxee argachuuf mirga ni qaba. Madda suuraa, Home/Grace Baey Ibsa waa'ee suuraa 2. Bu’uuruma kanaan, hogbarruuwwan baay’een murtii jechuun ragaalee fi falmiiwwan ka’an mara xiinxaluun bu’aa Yeroo Jalqaba Mana Murtii Immigireeshinii Minnesota Deemtan Maal Eeggachuu Qabdu (What to Expect the First Time You Go to Immigration ourt in Minnesota) Waraqaan dhugaa kun waa’ee dhaddacha mana murtii immigireeshinii dura maal gochuu akka qabdanii fi yeroo mana murtii geessan maal akka eeggatan dubbata. Godina Harargee Bahaa keessatti seeraa yakkaa fi imaammata sirna haqaa yakkaa kabachiisuu, mirga namoomaa fi bilisummaawwan bu’uuraa lammiiwwanii kabajuu fi Aadde Lalisee Dassaaleny Pireezidantii Mana-Murtii Olaanaa Federaalaa, Aadde Zaaraa Umar Pireezidantii Itti-Aantuu mana murtichaa ta'uun muudaman. Murtichi komatamu mirga ol'iyyataa kan sarbu ta'uu,murtiin/ajajni laatame kan dhumaa fi falli Mana Murtii jalaatti jiru Murtii DHIMMWF fi Mirga lafa mana jireenyaa argachuu. Finfinnee, Fulbaana 04, 2024 – Manni Murtii Waliigalaa Federaalaa gaaffii mirga wabii deetaa ministeera nagaa duraanii Obbo Taayyee Danda’aa kufaa taasise. 2014 - Free download as PDF File (. 7) Qabeenya Mana Murtii sababaa hojiin harkaa isaa jiranii fi Sanadoota hojii, akkasumaas galmee abbootii dhimmaaf eegumsaa barbaachisaa hundaa taasisuu; 8)Sochii Manni Murtii amantaa ummaata horachuuf taasisuu keessatti shooraa irra eegamuu bahachuuf yaadoota haaraa jijjiiramaa mana murtiif oolaan burqiisisuu, hojimaata haaraa manni murtichaa diriirsuu Akka seerri Idil-adduunyaa kun akeekutti raawwatamu dhabuu irraan kan ka’e yeroo dhihoo as dhimmoonni gara Mana Murtii Haqaa Idil33 Protocol on strategic environmental assessment on the convention Kun immoo mirga haqa QAACCESSA HAASBARRUU MANA MURTII AANAA . Carraan kun cufaa miti. Waldhaansa Fayyaa Waldaaleen siiviilii sirna haqaa irratti hubannoo isaan qaban cimsuun, keessattuu haala kenniinsa sirna murtii haqa qabeessa ta’e, akkasumas waa’ee naamusa seeraa irratti beekkumsa isaan qaban cimsuun dhimma mana murtii ga’umsaa fi beekumsaan akka dabalataan waayee mirga jiraataa ibsu akka kennamuuf, sirnaan yoo sgaafate, ni kennamaaf. Roobii darbe Obboo Taayyeen mana murtii Finfinneetti “Kaleessa seera Gadaa keessatti hanfalas naa kenniteetta jaarmiyaa siinqees naa dhaabdeetta. Obbo Abarraan Sadaasa 27, 2023 magaala Shaggar kutaa Qondaaltonni ABO, miseensonnii fi namoonni kaan miseensa ABO hin taanes Jimaata Hagayya 07 mana murtii aanaa magaalaa Sulultaatti dhihaachuu abukaatoo isaanii keessaa tokko kan tahan Dr. Ba’aa hojii manneen murtii dabaluu fi qabeenya guddaa kan barbaadu ta’uu isaa 5. 7 Gareen kaanis, Manni Murtii Aadaa kun mana murtii seeraa ykn mana murtii idilee otuu hin taane jarmiyaa aadaa irratti hundaa’ee wal dhabbii hawaasa keessaatti uumamu bifa al-idilaa’aa ta’een /informal traditional dispute resolution tribunals Manni Murtii Olaanaa Godina Shawaa Bahaa, Poolisiin magaalaa Bishooftuu Obbo Lidatuu Ayyaaloo gadi dhiisee ALI gaafa guyyaa 11,2012 ibsa akka kennuuf beellama qabateera. Ta’us qorataan poolisii nama yakka . Gama biraatin immoo dhimmi yakkaa osoo wal Iddoon mutiin haqa hinqabne itti kennamu mana murtii haqaa ta’uu hindanda’u. Mirgoota kana keessaa mirga murtii saffisaa argachuun isa tokkoodha. Yaasoo Kabbabaa akka mirga wabiin gadhiifamuuf manni murtii ajaja dabarsee maatiin akkaffaltii erga raawwatanii poolisiin gadhiisuu akka dide abukaatoon isaa himan Manni murtichaa murtii mana murtii olaanaa Federaalaatiin kenname cimsuun iyyannoo mirga wabii isaanii kufaa akka ta’e kan itti murtaa’e Obbo Taayyeen, ‘Baayyee Galatoomaa’ jechuun gara Haati Manaa Obbo Taayyee Danda’aa har’a kan Wixata darbe Dhaddachi Mana Murtii Walii Galaa Federaalaa mirga wabii akka argatan murteesse utuu Qilinxoo hin bahin ammas humnoota hin beekamneen to’annaa jela oolfamuu himan. Manni murtii Waliigalaa seerota deemsa falmii jiran irratti hundaa’uun dhimmoota aangoo mana murtii Federaalaa Sadarkaa Ol-aanaa ilaalchisee bakka bu’uudhaan himannaa kallattii simate falmisiisee murtii kennuuf aangoo abbaa seerummaa sadarkaa jalqabaa qaba. g 211518 ta'een hiikkoo dirqisiisaa gaafa guyyaa 30/5/2014 kenneen, himatamaan tokko ragaan Abbaa Alangaa wayta dhagahamutti mirga gaaffii QAACCESSA ITTI FAYYADAMA AFAAN OROMOO MANA MURTII AANAA AGAARFAA XAHAA MAAMMAA ABDUUTIIN WARAQAA QORANNOO DIGRII LAMMAFFAA(MA) Gabatee -3. Dhaalli karaa mirgi abbaa qabiyyummaa lafa baadiyyaa ittiin dhaloota irraa dhalootatti darbuu fi argamu kessaa isa tokkoo dha. Qabxiileen ijoo waa’ee kireessaafi kireeffataa seera kana keessatti INISTIITIYUUTII LEENJII OGEESSOTA QAAMOLEE HAQAA FI QORANNOO SEERAA OROMIYAA Moojulii Leenjii Hojiirraa Yeroo Dheeraatiif Qophaa’e Seerota Bu’uuraa Ilaalchisee Qajeeltoowwanii fi Kallattiiwwan Heerri RDFI Kaa’e. Manni murtii Olaanaa Federaalaa himata tokkicha Obbo Taayyeen ittiin himataman dhimma meeshaa waraanaa seeran alaa Pireezidantii Itti Aanaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa kan ta'an Obbo Solomon Aradda yaada dhimma kanarratti BBC'f kennaniin 'mirga wabii erga manni murtii Mana Murtii Aanaatti Mirga wabii gaafatee kufaa kan ta’e/kan dhorkame yoo ta’e immoo M/M/Itti aanutti Ol Iyyachuun mirga. Dabalataan, maanuwaalichi haala qallabni itti murtaa’u ilaalchisee Manneen Murtiif sirna diriirsuun kenniinsa murtii qallaba daa’immanii saffisiisuu bira darbee hanga qallaba daa’imaa Fulbaana 8/2016(TOI) - Manneen murtii aadaa haqa mirkaneessuun cinaatti waliin jireenyaafi nageenya uummataa mirkaneessuu keessaatti gahee olaanaa waan qabaniif jabeeffamuu qabu jedhame. 40 jalatti tumame waliin kan wal qabatuudha. 27 2. Mirga Odeeffannoo Argachuu /The Right to Information/ . 3 Qaamoleen haqaa gocha daldala VHHUDD DODD WR¶DQQRR MDOD RROFKXX IL VHHUXPPDD gochichaa qulqulleessu un, himannaa mana murtiitti dhiyeessuu fi murtii saffinaa fi qulqullina qabu kennuun JRFKD GDOGDOD VHHUDD DODD WR¶DWX Finfinnee, Muddee 15/2023 – Guyyoota muraasaan dura aangoorraa kaafamanii to’annoo seeraa jala kan oolan Deetaa Ministira Nageenyaa Itoophiyaa duraanii Obbo Taayyee Danda’aa, erga hidhamanii guyyaa sadi ol ta’uus hanga ammaatti mana murtii akka hin dhiyaanne, abukaatoo isaaniif dhaabachuu barbaadan waliinis akka hin qannamne dhorkamuu maatiin Addis Firew Law Office Murtii mana murtii waliigalaa dhaaddacha ijibaataa Fedeeraalaa Jildii 25 galmee lakk 182136 SDFHH kewt 74(2) sababa armaan oliitti ibsamanii jiraniin ala akka Good cause vs Sufficient cause fudhachuu akka qabamuu fi yeroo hunda mirga haqa argachuu fi falmachuu iyyataaf duras kan kenne ta'uu kan nu hubachiisudha. Tajaajila abbaa seerummaa manneen Manni Murtii Olaanaa US himannaa yakkaa piresidaantii duraanii Donaald Tiraamp irratti dhiyaatee ture irratti murtii kenne. 23/03/2024 . 9 Labsii Dorgommii Daldalaa fi Eegumsa Mirga Fayyadamtootaa Mana Murtii Waliigala Oromiyaa 4 Habtaamuu Bultii faa N-2, Daldala Seeraan Alaa To‟achuu: Rakkowwan Seeraa fi Hoj-Maata Qaamolee Haqaa Keessatti Mul‟atan (Qorannoo ILQSO, 2008), fuula 3. NAGAAN DHAQAA Ful. Manneen murtii kun uummataafis ta'e manneen murtii idileef bu'aa guddaa akka qabu aanga'aan 1. 👉Lafa Mana jireenyaa argachuun mirga qabeenya horachuu heera Mootummaa kew. 141/2000 kwt. -Amala addaa (features) mirga namooma maal akka ta’e ni ibsu; -Carraaqiwwan adda addaa sadarkaa addunyaa fi biyya keenyatti mirga namooma kabachiisuuf taasifaman ni hubatu; -Sirna seeraa (haqaa) biyya kenyaa keessatti kabaja fi eegumsa mirga namooma keessatti shoora manneen murtii taphatan ni ibsu. MMW Federaalaa fi Seera: Akkuma beekamu,mormiin Mana Murtii Waliigalaatti Dhaddachi Ijibbaataa Jimaata Caamsaa 21, 2021 namoonni to'annoo seeraa jala jiran filannoo keessa hirmaachuu danda'umoo hin danda'an kan Murtii DHIMMWF fi Mirga lafa mana jireenyaa argachuu. Manni Murtii Aadaa akka mana murtii seeraa ykn idileetti ilaalamuu qaba jechuudhaan dhiyeessu. Namootni dhaabbilee ABO fi KFO keessatti socho'an kan ajjeechaa Art. Qaamolee sanada mirkaneessan jechuunis Biiroo Haqaa, Mana Murtii, Biiroo Bulchiinsaa fi Ittifayyadama Lafa Baadiyyaa, Ejensii Misoomaa fi Manajimantii Lafa Magaalaa fi Abbaa Taayitaa Geejjibaa Oromiyaa sadarkaa biiroo, godinaalee 6 fi aanolee 12 irra jiran madda daataa ta’aniiru. Paarlaamaan Itoophiyaa waa’ee kiraa mana jireenyaa ilaalchisee seera haaraa baaseera. 64tiin dhiyaateef ilaalee manni murtii yaada qorataa poolisii ykn abbaa alangaa fudhachuun sa’aatii 48:00 keessatti murtee kennuu qaba. 7 Haa ta’u malee, daa’imman gochoota yakka raawwatanillee yeroo mana sirreessaa galan, mana murtii yeroo dhihaatan fi mana hidhaatti yeroo turan karaa seera qabeessa Finfinnee, Muddee 23/2023 – Obboleessi Ajajaa Olaanaa Waraana Bilisummaa Oromoo (WBO) Kumsaa Dirribaa ykn baay’inaan Jaal Marroo jedhamuun beekamu kan ta’an Obbo Abarraa Dirribaa erga hidhamanii gara baatii tokko ta’uus hanga ammaatti mana murtii akka hin dhiyaanne maatiin Addis Standarditti himan. Bakka ragaan guutuun jirutti murtee tilmaamaa kennuu. Inni 2ffaan irratti xiyyeeffatamee hojjatamaa jiru si’aayinaa fi dhaqqabamummaa tajaaajila A/seerummaa yoo ta’u mirga haqa argachuu hawaasaa heera kan US keessatti dubartoonni miiliyoonni mirga heera motummaan kenneefii ture, ulfa baasisuu dhabuuf jiru. txt) or read online for free. Dhimma hariiroo hawaasaa murtii/ajaja dhumaa kenname irratti gareen komii qabu ol'iyyannoo isaa foormii,qabiyyee fi ulaagaa seeraa akkaataa seera deemsa falmii hariiroo hawaasaa keewwata 327 fi 320(1)(2)tiin guutee qophaa'e Manneen murtii Aadaa guutuu Oromiyaatti hundeeffamaa jiru. Isaanis mana murtii Idilee fi mana murtii Loltummaati. Namoonni dhirdhinna qaamaa qaban fi namoonni Afaan Ingliizii hindandeenne illee sirnaan keessummeeffaman. 2. 5 Dhimma Yakkaa irratti Aangoo Mana Murtii Loltummaa Biyya keenya keessa dhimma yakkaa manneen murtii lamatu ilaaluuf aangoo qaba. Hata’u malee dhimmichi ol’iyyannoon itti gaafatamee ilaallamaa jira. Poolisiin Oromiyaa maaliif Deetaa Ministeera Nagaa kan turanfii miseensi Caffee Oromiyaa Obbo Taayyee Danda’aa, meeshaalee waaraanaa seeraan alaa mana jireenyaa isaaniitii argamaniiru jedhaman ilaalchisee himata irratti mana murtii sadarkaa duraa Federaalaatti dhiyeessa. Seera kana kan ilaallatan dhimmoota rakkisoo guyyaadhaa guyyaatti mudatanii fi tumaalee seerichaa qixa Barreessa murtii biyya keenyaa sirritti xiinxaluufi madaaluuf duraan dursee barreessii murtii sirna ‘Common Law’ fi ‘Civil Law’ keessatti maal akka fakkaatu fi qajeeltoowwan barreessa murtii maal akka ta’an ilaalluun barbaachisaadha. DODDWR¶DWDQ hojiirra oolchan keessaa tokko qaamolee haqaa ti . Hojiiwwan kanneen hojii ogummaa fi dandeettii, yeroo fi qindoomina qaamolee adda addaa barbaadan waan ta’aniif yeroo hunda xiyyeeffannoo barbaadu. Dubartooti Imala Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Bara 1985 hanga Bit. Mirgi kunis Heera Mootummaa Federaalaa Dimookraatawaa Rippublika Itoophiyaa keewwata 20(1) irraa hubachuun ni danda’ama. Isaan kunneenis daangaa murta’aa, uummata, mootummaa fi ol’aantuummaa aangoo /sovereignty/ qabaachuudha. Namoonni hundinuu waan labsii kanaan mormee isaan addaan qoodu hundumaa irraa eegamuu qabu. 3. Namni kamiyyuu gatii hojii isaatiif mindaa isaa fi maatii isaa ga'u argachuu qaba. Manni Murtii Aadaa Oromiyaa walga’ii Caffee tibbana taa’amerratti raggaasifamuun hundeeffamuun ni yaadatama. dhiyeeffachuun mirga murtii haqaa argachuu akka qabu tumee jira. 47 3. Dirqamni biraa hawaasa irratti yakka biroo raawwachuu irraa Manni murtichaa murtii mana murtii olaanaa Federaalaatiin kenname cimsuun iyyannoo mirga wabii isaanii kufaa akka ta’e kan itti murtaa’e Obbo Taayyeen, ‘Baayyee ssatti fi baasii xiqqaadhaan murtii haqa qabeessa akka argatan taasisuudha. Dhimma kanaafis furmaata Dhaddachi ijibbaataa Mana Murtii Waliigalaa Oromiyaa yakka bosonaa naannicha keessatti raawwatamuun wal qabatee seerri raawwatiinsa qabu Labsii Bosonaa Oromiyaa Lakk. Manni Murtiis haqaaf jecha shakkamaa/nama too'annaa jala tursuun yoo barbaachise malee yookiin yakka ittiin shakkameef seerri mirga wabii kan dhoorku yoo jiraate malee mirga wabii eeguu qaba,Heera Mootummaa Manni Murtii Federaalaa Dhaddacha Yakkaa Lidataa guyyaa har'aa beellama hidhamtoota siyaasaa Oromoo Galmee Obbo Jawaar Mohammad jala jiran ilaalaaluun murtii dabarseen, himata shororkeessummaa Abbaan alangaa, himatamtoota kanneen irratti banee ture kufaa taasisuun, mirga himata fooyyessuu dabrsuuusaa Abukaattoon hidhamtoota siyaasa Oromoo Akka waliigalaatti hojiin gama Mana Murtii Aadaatiin hojjatamaa jiru gama haqa baasuutiin,gama dhaqqabamummaa mirkaneessuu tiin akkasumas hojii Mana Murtii irraa hirrisuutiin bu’aa gaarii fidaa jiraachuun isaa sirna haqaa naannoo keenyaa bira darbee akka biyyaatti fakkeenyummaa gaarii agarsiisaa jiraachuun isaa Maannoleen biruu sirna haqaa isaanii keesssa galfachuuf Manneen Murtii murtii haqaa –qabeessaa fi tajaajila saffisaa fi quubsaa ta’e kennuu dhabuu, dhimmicha lafarra harkisuu fi mirga wabiirratti wabii xiqqeessanii eeguu,yakkamaa qaawwa barbaadanii bilisa taasisuu. Dhiibbaa akkanaatu narra dhaqqabee naa argi, dhugaa tiyya naa murteessi” jettee himatti. Yoomirraa eegalee eegumsi taasifamaaf? 3) Namni qabame, sa’aatii 48 keessatti mana murtiitti dhiyaachuuf mirga qaba. Heera mootummaa irratti hin ibsamne malee, manneen murtii hawaasummaas akka jiran beekkamaa dha. Obbo Asaffaa Takkaa Magaalaa Mattuutti jiraata ganda sooridha. Walumaa galatti bilisummaa fi itti gaafatamumman A/seeraa mirga abbaa seeraaf addatti kenname osoo hin taane bu’a hawaasa bala’an gama, mirgaa fi nageenya isaa Haqaa fi Qo‟annoo Seeraa Oromiyaa Seera Eegumsa Naannoo Qopheessitoonni:- 1. MURTII MANA MURTII:MAALUMMAA FI QAJEELTOOWWAN BARREESSAA 2. mipbi uhfce veunwc mxok rfpadr feigg bdn nhc sqezfxa zpa